Gustave
Flaubertin Rouva Bovary ja Guy de Maupassantin Valitut novellit ovat
molemmat realismin ajan klassikkoteoksia. Rouva Bovary on kirjoitettu
vuonna 1857 ja sen on suomentanut Anna-Maija Viitanen kun Reino
Hakamiehen suomentama novelikokoelman novellit ovat kirjoitettu
vuosien 1880 ja 1890 välillä. Molempien teosten kustantajana on
toiminut WSOY.
Gustave
Flaubert syntyi 1821 Ranskassa ja opiskeli itseään lakimieheksi.
Kun Flaubert ei menestynyt lakimiehenä hän päätti yrittää luoda
uraa kirjailijana. Flaubertin melankolisuus ei sopinut romantiikan
kirjoittamiseen vaan Flaubert aloitti realistisen suuntauksen
kirjallisuudessa ja taiteessa ylipäänsä. Flaubertin kirjoittaessa
enimmäistä teostaan Rouva Bovarya, vuonna 1850 syntynyt myöskin
ranskalainen Guy de Maupassant oli vasta nuori lapsi. De Maupassantin
kasvettua ja kiinnostuttua kirjoittamisesta Flaubert otti hänet
suojiinsa ja vaikuttikin de Maupassantin tuotantoon merkittävästi.
Flaubert
oli käynnistettyään uuden tyylikauden ystävystynyt useiden
myöhemmin merkittävien realististen taiteilijoiden kuten
naturalistisen teatterin luojan Emile Zolan kanssa ja de Maupassant
myös tapasi näitä taiteen suurmiehiä. De Maupassantin julkaistua
ensimmäisen menestys novellin, Flaubert kuoli vuonna 1880. De
Maupassant kuoli mielisairaalassa 1893 jouduttuaan sinne yritettyään
viiltää kurkkuaan auki. Tämän oletetaan johtuneen de Maupassantin
melankolisuudesta.
Rouva
Bovaryn selvin teema on kritisoida naisen heikkoa asemaa 1800-luvulla
jolloin nainen oli selvästi miehen aseman alaisena. Tällöin
naisten oli lähes mahdotonta luoda omaa uraa. Flaybert myös ilkkuu
edeltäneelle romantiikan ajalle kun romaanin nimihenkilölle Emma
Bovarylle tarjotaan kärsimyksiinsä ratkaisua romanttisesta
kirjallisuudesta. Kirja kertoo Emmasta, joka nai nuorena häntä
jumaloivan kehnon maalaislääkärin Charles Bovaryn. Pariskunnan
suhteen kehittyessä Emma tulee raskaaksi ja Charles päättää
perheen muuttavan siinä toivossa, että Emma piristyisi, sillä tämä
on ollut masentunut, koska avioliitto ei ollut osoittaunut yhtä
onnelliseksi kuin Emma oli kuvitellut. Uudessa kaupungissa Bovaryt
tutustuvat uusiin henkilöihin. Merkittävin henkilö on Leon, jonka
Emma tapaa ja ymmärtää myöhemmin Leonin rakastavan häntä. Emman
yrittäessä esittää kunnon vaimoa hän torjuu Leonin ja Leon
lähtee kaupungista opiskelemaan lakia.
Muutkin
kaupungin miehet ovat kiinnostuneet Emmasta ja juoruja leviää
kaupungilla. Emman tutustuttua viekkaaseen ja varakkaaseen Rodolpheen
he alkavat viettää alati enemmän aikaa keskenään. Roldolphen
lahjottua ja rakastettua Emmaa, Emma turhautuu salasuhteeseen,
jolloin Rodolphe lopettaa suhteen. Emma masentuu ja Charles
köyhtyneenäkin haluaa hemmoitellla Emmaa viemällä tämän
suurempaan kaupunkiin katsomaan oopperaa, jossa Emma tapaa Leonin
pitkästä aikaa. Emman tunteet heräävät ja palaa oopperan jälkeen
useita kertoja Leonin luokse. Tähän Emman tarvitsee lainata rahaa
ja velkaantuu kiihtyvällä vauhdilla, johon Emma etsii ratkaisua
jopa prostituutiosta. Lopulta suhde Leoniin ajautuu jälleen
turhautumiseen. Emman etsiessä pakotietä ongelmiinsa hän myrkyttää
itsensä ja kuolee tuskissaan. Charles löytää Emman kirjeet
Leonille ja Rodolphille ja ymmärtää tämän eläneen toista elämää
Charlesin nenän alla. Hän kuolee puutarhassa kävelyllä tyttärensä
Berthen kanssa, jonka jälkeen täti lähettää köyhäksi jääneen
Berthen töihin puuvillakehräämöön.
Valitut
novellit novellikokoelma on kasattu 19:sta de Maupassantin
1880-luvulla kirjoittamasta novellista. Novellien yhteinen piirre on,
että ratkaisu useissa novelleissa on melankolinen. Novellin
päähenkilö esimerkiksi valittaa elämänsä onnettomuutta tai
pohtii surullista huomenta. Toisaalta novelleissa on mukana myös
iloista tarinankerrontaa. Novellien juonikaari jättää usein paljon
tulkinnan varaa henkilöiden kohtalosta tai jopa novellin
vertauskuvallisuudesta. Novellit ovat rakennettu nerokkaasti luomaan
jännitystä hyvin yksinkertaisista ja arkipäiväisistäkin asioista
kuten vanhasta koirasta tai luonnon äänistä jotka loivat novellin
henkilöille kauhun tunteita novellissa Pelko.
Novellikokoelman
tunnetuin novelli Rasvapallo on julkaistu vuonna 1880 eli samana
vuonna kuin de Maupassant aloitti teostensa julkaisemisen. Novellissa
lihava prostituoitu Rasvapallo pakenee Preussia yhdessä muiden
kotikaupungin asukkaiden kanssa. Heidän joutuessaan tekemisiin
preussien kanssa, ryhmä yrittää selvitä pois alueelta ja
suostuttelevat Rasvapalloa makaamaan preussilaisupseerin kanssa.
Pitkällisten suostutteluiden seurauksena Rasvapallo uhrautuu ryhmän
puolesta ja ryhmän lähdettyä myöhemmin matkaan Rasvapallo huomaa
ettei ryhmä huomioi sen puolesta uhrautunutta Rasvapalloa mitenkään
vaan syövät kiittämättöminä tämän kasaamat herkulliset eväät,
jolloin Rasvapallo vihastaan surullisena itkee kohtaloaan.
Teokset
olivat melankolisuudestaan johtuen pääasiallisesti raskasta
luettavaa vaikkakaan kirjoitusasu ei ollut sen kevyempää. De
Maupassant oli pieninä novelleina helppolukuisempaa ja novellit
olivat juonikkaita ja eteviä, Flaubertin ollessa hyvin paljon
hidastempoisempaa ja hyvin vähän mukaansa tempaavaa johtuen
aihepiiristä ja aikakausien ajallisista sekä tyylillisistä
seikoista. Klassikkoteosten tunteminen on kuitenkin sivistynyttä ja
siksi varsinkin Valittujen novellien jokainen novelli onerittäin
kelpo teos kuvaamaan de Maupassantin tuotantoa.
Hyvä!
VastaaPoistaKerrot kirjailijoiden yhteydestä toisiinsa hienosti. Jo se perustelee tämän teoskaksikon valitsemista.
Melankolisuus korostuu tekstissäsi aika lailla. Muista mainita, että se ei ole välttämättä keskeistä realismin teoksissa.
Valitsit kokoelmasta todella varmasti sen tunnetuimman novellin, ja sen juonen kertominen oli perusteltua ja järkevää.
Realismin piirteitä voisi poimia ehkä vielä hiukan lisää, mutta hyvä kokonaisuus tämä on näinkin!