Realismin klassikkoja

Gustave Flaubertin Rouva Bovary ja Guy de Maupassantin Valitut novellit ovat molemmat realismin ajan klassikkoteoksia. Rouva Bovary on kirjoitettu vuonna 1857 ja sen on suomentanut Anna-Maija Viitanen kun Reino Hakamiehen suomentama novelikokoelman novellit ovat kirjoitettu vuosien 1880 ja 1890 välillä. Molempien teosten kustantajana on toiminut WSOY.

Gustave Flaubert syntyi 1821 Ranskassa ja opiskeli itseään lakimieheksi. Kun Flaubert ei menestynyt lakimiehenä hän päätti yrittää luoda uraa kirjailijana. Flaubertin melankolisuus ei sopinut romantiikan kirjoittamiseen vaan Flaubert aloitti realistisen suuntauksen kirjallisuudessa ja taiteessa ylipäänsä. Flaubertin kirjoittaessa enimmäistä teostaan Rouva Bovarya, vuonna 1850 syntynyt myöskin ranskalainen Guy de Maupassant oli vasta nuori lapsi. De Maupassantin kasvettua ja kiinnostuttua kirjoittamisesta Flaubert otti hänet suojiinsa ja vaikuttikin de Maupassantin tuotantoon merkittävästi.

Flaubert oli käynnistettyään uuden tyylikauden ystävystynyt useiden myöhemmin merkittävien realististen taiteilijoiden kuten naturalistisen teatterin luojan Emile Zolan kanssa ja de Maupassant myös tapasi näitä taiteen suurmiehiä. De Maupassantin julkaistua ensimmäisen menestys novellin, Flaubert kuoli vuonna 1880. De Maupassant kuoli mielisairaalassa 1893 jouduttuaan sinne yritettyään viiltää kurkkuaan auki. Tämän oletetaan johtuneen de Maupassantin melankolisuudesta.

Rouva Bovaryn selvin teema on kritisoida naisen heikkoa asemaa 1800-luvulla jolloin nainen oli selvästi miehen aseman alaisena. Tällöin naisten oli lähes mahdotonta luoda omaa uraa. Flaybert myös ilkkuu edeltäneelle romantiikan ajalle kun romaanin nimihenkilölle Emma Bovarylle tarjotaan kärsimyksiinsä ratkaisua romanttisesta kirjallisuudesta. Kirja kertoo Emmasta, joka nai nuorena häntä jumaloivan kehnon maalaislääkärin Charles Bovaryn. Pariskunnan suhteen kehittyessä Emma tulee raskaaksi ja Charles päättää perheen muuttavan siinä toivossa, että Emma piristyisi, sillä tämä on ollut masentunut, koska avioliitto ei ollut osoittaunut yhtä onnelliseksi kuin Emma oli kuvitellut. Uudessa kaupungissa Bovaryt tutustuvat uusiin henkilöihin. Merkittävin henkilö on Leon, jonka Emma tapaa ja ymmärtää myöhemmin Leonin rakastavan häntä. Emman yrittäessä esittää kunnon vaimoa hän torjuu Leonin ja Leon lähtee kaupungista opiskelemaan lakia.

Muutkin kaupungin miehet ovat kiinnostuneet Emmasta ja juoruja leviää kaupungilla. Emman tutustuttua viekkaaseen ja varakkaaseen Rodolpheen he alkavat viettää alati enemmän aikaa keskenään. Roldolphen lahjottua ja rakastettua Emmaa, Emma turhautuu salasuhteeseen, jolloin Rodolphe lopettaa suhteen. Emma masentuu ja Charles köyhtyneenäkin haluaa hemmoitellla Emmaa viemällä tämän suurempaan kaupunkiin katsomaan oopperaa, jossa Emma tapaa Leonin pitkästä aikaa. Emman tunteet heräävät ja palaa oopperan jälkeen useita kertoja Leonin luokse. Tähän Emman tarvitsee lainata rahaa ja velkaantuu kiihtyvällä vauhdilla, johon Emma etsii ratkaisua jopa prostituutiosta. Lopulta suhde Leoniin ajautuu jälleen turhautumiseen. Emman etsiessä pakotietä ongelmiinsa hän myrkyttää itsensä ja kuolee tuskissaan. Charles löytää Emman kirjeet Leonille ja Rodolphille ja ymmärtää tämän eläneen toista elämää Charlesin nenän alla. Hän kuolee puutarhassa kävelyllä tyttärensä Berthen kanssa, jonka jälkeen täti lähettää köyhäksi jääneen Berthen töihin puuvillakehräämöön.

Valitut novellit novellikokoelma on kasattu 19:sta de Maupassantin 1880-luvulla kirjoittamasta novellista. Novellien yhteinen piirre on, että ratkaisu useissa novelleissa on melankolinen. Novellin päähenkilö esimerkiksi valittaa elämänsä onnettomuutta tai pohtii surullista huomenta. Toisaalta novelleissa on mukana myös iloista tarinankerrontaa. Novellien juonikaari jättää usein paljon tulkinnan varaa henkilöiden kohtalosta tai jopa novellin vertauskuvallisuudesta. Novellit ovat rakennettu nerokkaasti luomaan jännitystä hyvin yksinkertaisista ja arkipäiväisistäkin asioista kuten vanhasta koirasta tai luonnon äänistä jotka loivat novellin henkilöille kauhun tunteita novellissa Pelko.

Novellikokoelman tunnetuin novelli Rasvapallo on julkaistu vuonna 1880 eli samana vuonna kuin de Maupassant aloitti teostensa julkaisemisen. Novellissa lihava prostituoitu Rasvapallo pakenee Preussia yhdessä muiden kotikaupungin asukkaiden kanssa. Heidän joutuessaan tekemisiin preussien kanssa, ryhmä yrittää selvitä pois alueelta ja suostuttelevat Rasvapalloa makaamaan preussilaisupseerin kanssa. Pitkällisten suostutteluiden seurauksena Rasvapallo uhrautuu ryhmän puolesta ja ryhmän lähdettyä myöhemmin matkaan Rasvapallo huomaa ettei ryhmä huomioi sen puolesta uhrautunutta Rasvapalloa mitenkään vaan syövät kiittämättöminä tämän kasaamat herkulliset eväät, jolloin Rasvapallo vihastaan surullisena itkee kohtaloaan.

Teokset olivat melankolisuudestaan johtuen pääasiallisesti raskasta luettavaa vaikkakaan kirjoitusasu ei ollut sen kevyempää. De Maupassant oli pieninä novelleina helppolukuisempaa ja novellit olivat juonikkaita ja eteviä, Flaubertin ollessa hyvin paljon hidastempoisempaa ja hyvin vähän mukaansa tempaavaa johtuen aihepiiristä ja aikakausien ajallisista sekä tyylillisistä seikoista. Klassikkoteosten tunteminen on kuitenkin sivistynyttä ja siksi varsinkin Valittujen novellien jokainen novelli onerittäin kelpo teos kuvaamaan de Maupassantin tuotantoa.

Suomen takametsissä

                             Pentti Jarlan käsikirjoittama ja piirtämä suomenkielinen strippisarjakuva on noussut viime aikoina suureen kansansuosioon.  Jarla on suomalaisessa sarjakuvamaailmassa varsin uusi, hänen ensimmäiset stripit ilmestyivät jo vuonna 1991, mutta varsinaiseen maineeseen Jarla on noussut vasta Helsingin Sanomien myötä jossa hänen sarjakuvansa on ilmestynyt vuodesta 2007. Alun perin nimellä Karl-Barks-Stadt ilmestynyt Fingerpori on Jarlan ainoa sarjakuva jota hän on piirtänyt tai käsikirjoittanut. Jarla on myös kuvittanut muutamia muiden kirjailijoiden teoksia. Lukemani albumi oli Arktisen Banaanin kustamtama Fingerpori vuodelta 2008.

                             Fingerpori koostuu erilisistä stripeistä joilla ei ole suurta riippuvuutta toisistaan. Jokainen strippi on erillinen, mutta silti niissä ilmestyvät hahmot ja heidän persoonallisuutensa ovat jokaisessa stripissä ovat samat. Albumin stripit ovat kronologisessa järjestyksessä Heimo Vesan nuoruudesta aikuisuuteen. Parhaat stripit käsittelvätkin Heimo Vesan nuoruutta ja isän opetuksia Vesalle.  Stripit saattavat joissain tapauksissa olla ilman järjestystä. Henkilöstä riippuen stripin vitsin idea vaihtelee. Heimo Vesaa koskevat stripit yleensä sisältävät jonkinlaisen kuvaan ja tesktiin perustuvan vitsin. Allan Kurman esiintyessä sisältää usein strippi tekstin kautta saatavan oletuksen, joka viimeisessä ruudussa kumotaan. Rivo-Riitta puolestaan antaa aina kaksimielisen vastauksen muille hahmoille.

                             Heimo Vesa on pyöreäpäinen ja suurikorvainen sekä huonoryhtinen tavallinen suomalainen mies. Ammatiltaan Heimo on tutkija. Hänen vaimonsa Irma Kääriäinen on keltahiuksinen Fingerairin lentoemäntä. Allan Kurma on Heimon paras ystävä. Hän on erittäin laiha ja hänellä on myös soikea pää sekä suuret korvat. Päässään Allanilla on lyhyet hiukset ja suuret pulisongit. Allan työskentelee useissa eri yrityksissä sekä ammateissa satunnaisesti. Rivo-Riitta on kahvilatyöntekijä suositussa kahvila Aromissa. Satunnaisesti stripeissä esiintyvät esimerkiksi Mustanaamio, Mikki Hiiri sekä muita muissa sarjakuvissa esiintyneitä hahmoja.

                             Fingerpori on normaali suomalainen kylä tai pieni kaupunki merenrannalla määrittemättömässä paikassa Suomea. Kaupungissa asuu noin 3600 henkilöä. Nykyinen Fingerpori ei Jarlan mukaan edusta kovin modernia Suomea rakennusten ollessa pitkälti toisen maailmansodan aikaisia kuten Albert Speerin suunnittelema kaupungintalo.

                             Piirrostekniikkana Jarla käyttää normaalia kynää ja tussia. Stripit ovat usein mustavalkoisia mutta väritettyjäkin strippejä löytyi albumista. Väritys on hillittyä ja usein siinä on käytetty pastellivärejä. Tekstiä ja tapahtumia korostetaan usein yllättyneillä ja muilla ilmeillä. Äänitehoste merkkejä tai symboleja ei stripeissä esiinny.  Kuvat usein vain korostavat puhutun tekstin vitsejä ja käänteitä. Sarjakuvan pääidea löytyy tekstistä jolloin lukutaidottoman olisi mahdotonta ymmärtää strippejä pelkän kuvan perusteella.

                             Käsikirjoitukset sisältävät lähes aina sanaleikin tai puujalkavitsin. Strippi saattaa käsitellä yhteiskunnallisia tapahtumia lähiajoilta tai hirstoriasta, jolloin esittäjänä voi olla Hitler, Mannerheim tai joku muu. Stripit saattavat olla normaaleja vitsejä tai lähes pilapiirroksia politiikan maailmasta. Teksti tosin aina liittyy kuvaan jotenkin, eikä puolestaan sokea voi ymmärtää tekstiä aina näkemättä kuvaa.

                             Fingerporissa arvostetaan eniten hyviä ihmissuhteita ja elämäniloa. Vähiten kaupungissa arvostettaneen älykkyyttä ja koulutusta, johtuen siitä ettei asukkaiden älykkyys ole sitä suurinta.  Poliittiselta kannatukseltaan suurimmalti osin Keskustaa ja kaupungista kannatusta löytyy myös Piraattipuolueelle, Natseille ja Kommunisteille.

                             Fingerpori on saanut palstatilaa useiden lehtien sarjakuvaosioista. Pian julkaisun jälkeen Helsingin Sanomissa Fingerporia alettiin julkaista monissa lehdissä. Nykyään Fingerporia julkaistaan 23 eri lehdessä mukaan lukien kaikki Suomen suurimmat sanomalehdet. Muutama strippi on herättänyt suurta pahennusta. Näiden kaikkien aiheena on ollut jollakin tapaa uskonnot kuten Jeesus tai juutalaisvainot.  Fingerporista on julkaistu neljä albumia sekä viisi Pikku-Fingerporia teemanaan jokin yhteinen asia kuten mökkielämä. Lisäksi on julkaistu kolme erikoiskirjaa jotka ovat oppaita Fingerporin tapaan. Fingerpori tullee ilahduttamaan ja naurattamaan suomalaisia ja mahdollisesti muitakin tulevaisuudessa vielä pitkään näillä useilla teoksilla.

Kuuden sanan novelli

Suomen joulu. Pimeää. Märkä, lumeton maa.